Koulutus tarjoaa koulun henkilöstölle ja rehtoreille työkaluja vaikuttaa kouluyhteisön hyvinvointiin: kiireettömyyden ja läsnäolon tunteet vahvistuvat ja työrauha lisääntyy. Sosiaalisella, fyysisellä ja toiminnallisella ympäristöllä on suuri merkitys oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen. Oppilaiden hyvinvointi johtaa tutkimusten perusteella kiusaamisen vähenemiseen ja parempiin oppimistuloksiin.
Koulun henkilöstön hyvinvointi näkyy myös oppilaiden kiinnittymisessä kouluun. Koulutuksessa suunnataan työyhteisössä yksin tekemisen kulttuurista yhdessä tekemiseen ja vahvistetaan tätä tukevia rakenteita.
Tavoitteet ja hyöty osallistujalle
Osallistuja saa ratkaisuja oppilaiden ja koulujen henkilöstön työskentelyolosuhteiden parantamiseksi esi- ja perusopetuksessa. Koulutus vahvistaa omaa kokemusta läsnäolosta ja kiireettömyydestä. Tavoitteena on hyvän ilmapiirin vaaliminen sekä yhteisen tahdon synnyttäminen ja vahvistaminen: koko yhteisö voi paremmin, kun henkilöstö voi paremmin.
Työn tarkoitus ja merkityksellisyys kirkastuvat. Sekä oppilaiden että henkilöstön poissaolot vähenevät, kun yhteisöön kiinnitytään paremmin ja hyvinvointi lisääntyy. Vuorovaikutus yhteisössä lisääntyy yhteisen keskustelun myötä, ja hyöty siirtyy opetukseen ja oppimistuloksiin.
Kenelle
Koulutus on suunnattu
- koulujen johtoryhmille
- rehtoreille
- koulujen koko henkilöstölle
- yhteisöllisille oppilashuoltoryhmille.
Koulutuskokonaisuuden sisältö rakentuu eri henkilöstöryhmien tarpeiden mukaan.
Koulutuksen rakenne ja keskeiset sisällöt
- Lähtökeskustelu rehtorin/koulun johtoryhmän kanssa
- Koko yhteisön aloitus: tilannekuva ja yhteiset tavoitteet
- Sisältömoduulit
- Rehtorin sparraus
- Johtoryhmätyöskentely
- Koko yhteisön työskentely
Kokonaisuuden rakentamisessa otetaan huomioon kunkin työyhteisön tarpeet. Osallistujat saavat koulutuksen lopussa tulostettavan työkirjan jatkotyöskentelyn tueksi.
Kaikille yhteinen moduuli
Hyvinvointi yksilön ja työyhteisön näkökulmasta
Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista? Mistä tekijöistä yksilön ja yhteisön hyvinvointi koostuu? Aikuisyhteisön hyvinvointi on ensisijaisen tärkeä oppilaiden hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemisen kannalta. Moduulissa pureudutaan siihen, kuinka johdan itseäni ja johdettavaa ryhmää.
Vaihtoehtoiset moduulit
1. Tiimit koulun perusyksikkönä
Moduulissa keskitytään tiimirakenteisiin, tiimien tehtäviin ja merkitykseen, niiden toiminnan suunnitteluun ja toiminnan arviointiin. Keskiössä on tiimien itseohjautuvan toiminnan tukeminen.
Rakenteiden lisäksi moduulissa vahvistetaan tiiminvetäjien kompetensseja. Näitä ovat muun muassa vuorovaikutuksen johtaminen, yhteistyön dynamiikan tukeminen sekä sisäisen motivaation ja vahvuuksien kautta johtaminen.
2. Yhteistyön ja sen mahdollistavien rakenteiden johtaminen
Opetuksen eheyttäminen ja monialaisuus sekä itseohjautuvat opettajatiimit vaativat esihenkilön tuen sekä vahvat rakenteet toiminnan mahdollistamiseksi. Tässä moduulissa keskitytään yhteistyön ja sen vaatiman asenteen johtamiseen, jotta voidaan aidosti siirtyä yksin tekemisestä yhdessä tekemisen kulttuuriin. Tämä tarkoittaa niin yksilön kuin koko yhteisön oppimisen tukemista ja oppimisen johtamista. On myös johdettava yhteistä suuntaa, visiota, ja vastuutettava henkilöstö siihen mukaan.
3. Tunne- ja vuorovaikutustaidot hyvinvoivan yhteisön ytimessä
Hyvinvoiva arki rakentuu arvostavista kohtaamisista, rakentavasta dialogista ja myönteisestä tunneilmastosta. Tässä moduulissa keskitymme tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitykseen sekä niiden vahvistamiseen ja johtamiseen.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä asemassa sekä luomassa että vahvistamassa hyvinvoivaa ja myötätuntoista koulun toimintakulttuuria. Sen lisäksi että vahvistamme aikuisyhteisön hyvinvointia, nämä taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä opetus- ja kasvatustyössä oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa.
4. Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen johtaminen
Tässä moduulissa tarkastellaan johtajuutta yhteisöllisenä ilmiönä: kuinka koulua johdetaan johtotiimien, opettajakokousten, opettajatiimien, oppilashuollon, oppilaskuntien ja tukioppilaiden kanssa. Yhdessä tekeminen vaatii myös vahvuuksien, osaamisen ja kyvykkyyksien tunnistamista ja hyödyntämistä sekä johtamista. Yhteistyötä ja luottamusta myös kotien kanssa on johdettava.