Diplomi-insinööri Lauri Ketosen yritys Kone-Ketonen valmistaa Harvestereita. Lue Kone-Ketosen yritysesittely ennen, kun siinä on hyödynnetty tarinankerrontaa, ja sen jälkeen, kun esittely on kirjoitettu tarinan muotoon. Kuten huomaat, tekstin pituudessa ei ole merkittävää eroa. Mutta mitä mieltä olet, kumpi teksteistä on tehokkaampi?

ENNEN

Vuosina 1977–1979 toimitusjohtaja Lauri Ketonen testaili puun syöttöä 4-rullaisena versiona ja myöhemmin yksinkertaisella telasyötöllä. Kokemukset telasyötöstä olivat todella hyvät ja muutaman vuoden kehitystyön jälkeen ensimmäinen Keto-100-harvesteri syntyi vuonna 1983.

Kone-Ketonen Oy perustettiin Kristiinankaupungissa vuonna 1984 ja telavedolla varustettujen harvesterikourien sarjavalmistus aloitettiin vuonna 1985. Kahden työntekijän, sekä vaimonsa Maisa Ketosen voimin tuotannosta valmistui 25 kouraa vuodessa. Samaan aikaan Ketonen suunnitteli uusia malleja, joita markkinat jo odottivat.

Vuonna 1990 tuotantotilojen koko oli 600m². Tällä hetkellä tuotantotilat ovat yli 7000 m² ja tehtaalta valmistuu noin 200 harvesteria vuodessa. 2000-luvun ennätysvuosina tuotantomäärä oli jopa 300 konetta vuodessa, samalla kahdentuhannen tuotetun kouran raja meni rikki. Nykyään Ketosen tuotteista 80 % menee vientiin. 4000. harvesterikoura myytiin kesällä 2012.

Yrityksen tuotekehitys on asiakaslähtöistä ja jatkuvaa. Nykyisin harvestereita on käytössä kymmenissä eri maissa neljässä eri maanosassa ja Kone-Ketonen Oy työllistää jo noin 25 työntekijää. Vuonna 2014 vietettiin yrityksen 30-vuotisjuhlaa.

 

JÄLKEEN

Elettiin vuotta 1984 Kristiinankaupungissa kun Kone-Ketonen syntyi.

Nuori diplomi-insinööri Lauri Ketonen päätti kaupallistaa keksintönsä, joka muuttaisi tavan, jolla harvesterit eli puunkorjuukoneet rakennetaan. Mutta ei arvannut, että vuosien saatossa perheyrityksestä kasvaisi kansainvälinen miljoonabisnes.

1970-luvun lopulla Tampereen teknillisessä korkeakoulussa opiskellessaan Lauri oli törmännyt ongelmiin, jotka aiheuttivat puun korjuussa tarpeetonta hävikkiä.

Tuolloin harvestereiden syöttömekanismi toimi yksinomaan rullilla, jotka kuljettivat puun koneen läpi. Tästä seurasi kaksi ongelmaa: yhtäältä puun pinta kärsi, koska rullat painoivat sen monelta puolelta rikki. Tämä vaati jalostusvaiheessa rikkimenneen pinnan pois hiomista. Toisaalta puun pinnan epätasaisuus yhdistettynä rullien huonoon pitoon teki puun leikkuukohdan määrittelystä epätarkkaa, mikä lisäsi hävikkiä. Lauri päätteli, että jos pito puusta pysyisi koko syötön ajan, molemmat ongelmat ratkeaisivat.

Lukuisten testien jälkeen Lauri keksi syöttöön ratkaisun: rullat pitää korvata telaketjulla. Kun niin tehtiin, puun pinta säilyi ehjänä ja leikkuukohta voitiin määrittää tarkasti.

Keksinnöstä, telasyötöstä, tuli Kone-Ketosen menestyksen kova ydin. (Siksi se on myös ikuistettu yrityksen logoon.)

Telasyötön ja lähes sadan muun patentoidun innovaation ympärille on rakentunut Kone-Ketosen harvestereiden tuoteperhe, joita nykyään käyttävät metsäkonekuskit ympäri maailmaa kymmenissä maissa ja neljässä maanosassa. Yrityksen vuotuinen liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa, henkilöstön pääluku 25, ja vuosikymmenten mittainen hillitty kasvu jatkuu yhä.